Jouhiorkesteri - Nikodemus AANIA-5

Jouhiorkesteri CD cover

LehdistötiedotePress Photo1Press Photo2KotisivutMySpace

Jouhiorkesteri perustettiin kolmannen vuosituhannen alussa. Yhtyeen musiikki pohjautuu muinaiseen suomalaiseen, karjalaiseen, suomenruotsalaiseen sekä virolaiseen bordunamusiikkiperinteeseen, jolle Jouhiorkesteri on alati etsinyt uusia ilmaisumuotoja.

Jouhiorkesterin hypnoottinen, ”arkaaiseksi grooveksi” kutsuttu tyyli on herättänyt runsaasti kiinnostusta maailmanlaajuisesti. Syksyllä 2008 Jouhiorkesteri valittiin WOMEX-maailmanmusiikkitapahtuman showcase-esiintyjien erittäin kovatasoiseen joukkoon. Jouhiorkesterin myötä Euroopan vanhin jousisoitin, vaiettu ja vaatimattomaksikin väitetty, jouhikko on ottamassa oman paikkansa tutumpien jousisoitinten rinnalla.

Jouhiorkesteri julkaisi ”Nikodemus” -debyyttilevynsä vuonna 2008. Levy on kerännyt loisteliaita arvioita maailmanmusiikkimedioissa. Yhtyeessä soittavat kokenut soitinrakentajamestari ja maailman ensimmäinen jouhikkotohtori Rauno Nieminen, uuden kansanmusiikin mukana kasvanut muusikko Marianne Maans sekä nuoremman polven jouhikonsoittajat; soolotaiteilijanakin tunnustettu Pekko Käppi ja kenties aikamme innovatiivisin jouhikonsoiton uudistaja Ilkka Heinonen.

Nikodemus

1. Pitkä matka kulkiessa (Feodor Pratshu)
Tämän sävelmän äänitti A. O. Väisänen fonogrammillaan kalastaja Feodor Pratshulta Impilahden Koirinojalla vuonna 1916.

2. Minä minä poiga nuori (Feodor Pratshu) & Jocul barbatesc (trad.)
Laulun ensimmäinen osa on Feodor Pratshulta. Toinen osa on laulettu tanssisävelmä (Jocul barbatesc) Pátrovasta Márámarosin maakunnasta Luoteis- Romaniasta. Sävelmän lauloivat Iliana ja Nica Ardelean ja sen äänitti vahalieriölle Bela Bartók vuonna 1913.

3. Flicka lilla (trad. / M. Maans)
Laululeikin tallensi kansanmusiikintutkija Ann-Mari Häggman äänitteelle vuonna 1971, kun hän tapasi Anna Anderssonin ja Aina Ahon Ähtävän Salonkylässä.

4. Rackulbacka (Marianne Maans)
Rackulbacka on aurinkoinen mäenrinne Ähtävällä.

5. Kesälahti 1854 (Nikodemus Hirvonen)
Karl Collan nuotinsi neljä tanssisävelmää Nikodemus Hirvoselta Kesälahdella vuonna 1854.

6. Voi minuu poloine poiga (Feodor Pratshu/ M. Maans)
Sävelmän äänitti fonogrammilla A.O.Väisänen vuonna 1916 Feodor Pratshulta. Kappaleen loppuosan on säveltänyt Marianne Maans.

7. Ormsö (Hans Renqvist)
Nämä kaksi sävelmää soitti Otto Anderssonille Hans Renqvist vuonna 1903 Ormsössä, Virossa.

8. Ruffis lördagspolska (Marianne Maans)
Mustan labradorinnoutajan suosikkikappele.

9. Tiijäni, tiijäni midä tiijän (Feodor Pratshu)
Laulu Feodor Pratshulta.

10. Adam hade sju söner (trad.)
Laululeikki Pojosta.

Ilkka Heinonen: jouhikko (1, 2, 3, 6 ), bassojouhikko (2, 4, 10), laulu (2, 9, 10)
Pekko Käppi: jouhikko (1, 2, 4-10), pyngyr (3), laulu (2, 5, 6, 9, 10)
Marianne Maans: jouhikko( 2, 3, 5-10), esseharpa (4), laulu (3, 5, 8, 9,10)
Rauno Nieminen: jouhikko (2, 4-10), pitkähuilu (3), märistysrauta (4), laulu (9,10)

Sovitukset: Jouhiorkesteri paitsi (1) Heinonen & Käppi
Äänitys, miksaus ja masterointi: Taito Hoffrén
Äänitetty: Kanteleen Ääniä Studiossa, Kanteleleen kylässä 2007
Tuottaja: Jouhiorkesteri & Taito Hoffrén
Kannen suunnittelu: Tero Vesterinen
Valokuvat: AJ Savolainen
Käännökset: Horst Bernhardt & Girilal Baars
Esipuhe: Seppo Sillanpää
Soittimet: Marianne Maans & Rauno Nieminen
c & p Kanteleen ääniä 2008

Ääniä Records - akustisen musiikin julkaisija

Ääniä Records julkaisee akustista musiikkia. Lisätietoja ja linkit yhtyeiden kotisivuille löydät Artistit-linkistä. Ääniä-levyjä myy esim:

Levykaupat

Digitaalinen jakelu